Toisinaan lapsia on vaikea innostaa saksien käyttöön Lasten voi olla vaikea hahmottaa askarrellessa miksi niitä palasia leikataan ja mitä niistä tulee. Hyvänä apuna lapsien mielenkiinnon herättämisessä on juurikin se mieleinen tekeminen ja lopputulos. Hyväksi keinoksi olen havainnut sakset + paperi ja liima - yhdistelmän, tässä Mark ja Katy Hillin Cutting skills - kirjanen on toiminut mukavan tekemisen innoittajana. Kirjasessa on erilaisia leikkaustehtäviä ohjeineen ihan helpoista tekniikoista monimutkaisiin tehtäviin. Kirjasen tehtävät on painettu selkeästi jokainen omalle sivulleen, jotka on helppo kopioida käyttöön.

Uuden kotimme wc-tilat ovat aika pienet verrattuna vanhan kotimme tiloihin, mutta koska tätä taloa rakentaessamme päämäränä oli tehdä uusi KOTI perheellemme, niin päätimme luopua lasten wc-istuimesta. Hoitolasten käytössä on alakerran wc, joka on kuitenkin kohtuullisen iso, esim. sinne mahtuu hyvin 2-3 lasta potalle yhtäaikaa, ja tietysti vielä joku pöntöllekin ;).

En koskaan ole ollut mikään wc-kaappien ystävä, mutta tähän vessaan halusin sekä allaskaapin, että korkean laatikoston. Laatikoissa on käsi- ja pyllypyyhekeitä, vaippoja, paperia ja pesuainepullo, joita kaikkia tarvitaan päivittäin. Kaapissa on tilaa potille, silloin kun ne eivät ole käytössä. 

Jotta suurin osa lapsista voisi käydä vessassa itsenäisesti ostin Ikeasta muutaman korokejakkaran, ja helpottaahan se omaakin työtä, kun ei tarvi nostella lapsia pöntölle tai altaalle.  

Lopuksi pieni vinkki kertakäyttökäsineiden säilyttämiseen:

• Jotta käsineet olisivat helposti saatavilla niiden pitäisi olla näkyvästi esillä, eikös? Käsineitä myydään isoissa laatikoissa, jotka eivät yleensä kovin kauniita ole, joten ostin sitten käsineille tällaisen  kasvopyyhkeille tarkoitetun "laatikon" (yllättäen Ikeasta ;D). Laatikon sijoitin näkyvälle paikalle wc-istuimen yläpuoliselle hyllylle, tuon ylimmässä kuvassa näkyvän punaisen pyyhkeen kohdalle. Nyt käsineet ovat aina käyttövalmiina.

Suurin osa lukijoista varmaan on jo huomannut, että blogin kirjoittaja on muuttanut uuteen osoitteeseen ja jatkaa töitä lasten parissa (ja lähes samalla ryhmällä) kuin viime talvenakin.Yritän tässä vähitellen esitellä myös uusia tilojamme.

Esittelykierroksen aloitan kuistilta. Ovesta sisään tullessa oikealla on lasten kaapit, joissa säilytetään varavaatteita ja kaapissa on kori myös tumpuille ja pipoille. Kaappi on Ikeasta ja mies viritteli sisälle hyllyt sopivalle korkeudelle. Jokaisen lapsen kaappi on merkitty kuvalla ja nimilapulla, jotka laminoin ja kiinnitin sinitarralla oviin. Ainakin toistaiseksi kuvat ovat saaneet olla rauhassa paikoillaan. Kaapin vieressä on seinällä tanko, jossa on Ikeasta ostettuja nipistinlenkkejä, joihin voi laittaa kuivumaan pipot, tumput ja muut pikku vaatteet.

Oven vasemmalla puolella on lasten vaatteita varten naulakot ja kuivuvia vaatteita varten oskarinoksa ja pyyhepatteri. Ovea vastapäätä ovat vaatekaapit ja kaappien alla pienet laatikot kuravaatteille ja saappaille. Tein nimilaput myös naulakoille ja kuravaatelaatikoihin. Jokaisella lapsella on myös henkari, jossa on oma nimi ja pieni kuva, joka on sama kaikissa nimilapuissa, esim. pupu tai kissa.

Kun kaikki lasten vaatteet ovat tarpeeksi alhaalla ja siten lasten saatavilla, sujuvat ulkoilut helposti. Isommat lapset osaavat itse etsiä vaatteensa uloslähtiessä ja taas laittaa vaatteet paikoilleen sisälle tullessa. Aika äkkiä myös pienimmät lapset oppivat hakemaan ja laittamaan vaatteita paikoilleen, kun seuraavat isompien toimia.

Huom! Hoidossani ei ole Maija-nimistä lasta, vaan nimilappuun on muutettu nimi, jotta idea kuitenkin tulisi esille

Meillä lapset odottavat yleensä innolla ruokailun päättymistä, koska silloin lapset saavat imeskeltäväkseen ksylitolipasitillin. Isoimmat lapset osaavat jo itse ottaa pastillinsa, kun ovat vieneet astiansa tiskiin. Meillä pastillin saa jokaisen aterian päätteeksi, koska suositusten mukaan ksylitolia sisältäviä tuotteita on hyvä käyttää säännöllisesti pieniä määriä useita kertoja päivässä aina aterioiden ja välipalojen jälkeen 5-10 minuutin ajan. Aiemmin meillä lapset saivat täysksylitolipurukumia, mutta silloin purukumeja löytyi milloin mistäkin. Toki olisin voinut istuttaa lapset pöydässä pureskelemassa purukumeja, mutta koska helpompiakin tapoja on, niin siirryimme pastilleihin. Nyt lapset voivat laittaa pastillin suuhunsa lähtiessään ruokapöydästä ja imeskellä sitä kaikessa rauhassa askareittensa lomassa.

Meillä pastillien osalta vallitsee "villi" tilanne, koska kunta ei osallistu pastillien hankintaan, vaan ohjeistukseksi on annettu, että pastillit tai purukumit voi pyytää tuomaan halutessaan kotoa, tai tarjota itse. Tämä kuitenkin aiheuttaa eriarvoisuutta lapsiryhmässä, jos osa vanhemmista toisis ja osa ei, samoin osalla olisi pastilleja ja osalla purukumia. Lisäksi ksylitolituotteiden ksylitolimäärässä on eroavaisuuksia, ja kaikki ksylitolituotteet eivät täytä suosituksia. Itse, kuten moni muukin hoitaja, olen päätynyt tarjoamaan pastillit omille hoitolapsilleni. Pastillit tilaamme yhteistilauksena, jolloin säästämme lähetyskuluissa, kiitos T.